Hei täältä mä tuun…
Syksyllä hain kouluun. Uskoin kohtalon päättävän mihin pääsen.
Pääsykokeissa tuijotin papereita ja pääsykoe kysymyksiä. APUA! Paniikki iski. En selviydy tästä ikinä. Hyvästi koulu. Hyvästi unelma.
Luulin todella pitkään etten selvinnyt pääsykokeista, kunnes joulukuun alussa kolahti laatikkoon : ”Onneksi olkoon. Olette päässeet opiskelemaan Terveydenhoitaja amk, monimuoto -koulutukseen.”
Mitä??? Siis toinen vaihtoehto jonhon luulin etten ikinä tulisi pääsemään kyseiseen kouluun.
Hyväksyin kouluin ehdoitta. Sen kummemmin ajattelematta. Kirje postiin…
Parin päivän päästä vasta tajusin käytännön ongelmat… Matkaa 300km pohjoiseen, johon ei mene kuin juna aamuisin. Kotoa ei aamu junaan edes kulje bussia… Miten lasten hoito? Kyllä on organisointia neljän lapsen kanssa… Saati töiden, minun kaksivuoro ja miehen kolmivuoro työvuorojärjestely. Isovanhemmat kun asuvat lähimmät 150km päässä. Hikikarpalot otsassa kun edes miettii… Meni syteen tai saveen, menen katsomaan onko koulu minun paikkani…
Kiitos rakkaat työkaverit, ystävät ja sukulaiset tuestanne. Ilman teitä tämä projekti ei onnistu.
Tervetuloa mukaan lukemaan miten opiskelutieni etenee!
